Jokien perkaus - muistoruno Tikkalassa
25/9-1936

1. 

No nyt sitä on perattu maita ja soita
ja siitä sitä tuloo viljoo ja voita.
Hallat ja harmit on kaukana poissa
maamiesten toivo ja -rikkaus on soissa.

2.

Kaksikymmentä vuotta on toivottu tätä,
josta monella on siitä jo suuri hätä.
Jos valtion herrat ei apua anna,
niin perkaustöitä ei alulle panna.

3.

Viisi vuotta sitten jo ministerit päätti
miljoonia kaksi - rahojansa määti.
Siitä neljänneksen osakkaille - maksettavaks jääti
jokien perkkaustöitä - niin tekemään käski.

4.

Jokimestariksi Jokinen, sopiva on mies -
järvet ja joit' kaikki hän tunsi ja ties.
Kartta oli pitkä - noin peninkulma viis'
minkä mukaan työskennellä - tiesi hän siis.

5.

Kaivutyöt alkoivat ensivuoden tillin:
Oriveistä - Nivaan ja Omkamon lampiin,
siitä sitten Lotokalle, Pärnään-Haukilampiin,
sivuhaarat Hietalaan ja - päättyen Lahnalampiin.

6.

Siinä sitä kului jo neljä vuotta,
eikä perkaustöitä - tehtynä suotta.
Kyllä siinä heilui lapio ja kuokka
miehet saivat rahaa - kuin kalamiehen nuotta.

7.

On siinä ojoo: viäree ja suoroo,
huaroja, puroja - mäkii ja noroo,
syvee, leviitä - kapiita, mataloo,
joka viepi vesiä - alemmaksi koloo.

8.

Jos rahojakin meni, niin hyvä siitä tuli
pajupehkot, mättäät, röteiköt - routakin suli.
Kasööri Korhoselta rahaa - miehille tilissä tuli,
ja osakkaille kallista, kuivoo niittymaata tuli.

9.

Siinä sitä ollaan ja vanhaksi tullaan,
ennenkuin kaikki - alat viljavaksi suahaan.
Ja neljännesmiljuona - valtion velkaan,
maksetuksi tulee - kirjojen mukaan.

10.

Mut' lopuksi kiitän ja kumarran siitä:
kaivumiehiä kaikkia ja - herroja niitä,
jotka vaalivat, tätä - työtä, valvoen öitä,
tuleville polville tekivät - sankaritöitä.

J. S. nen.