Ajankohtaista

Tietoja: Julkaistu: 13.03.2017

Rauanlahden valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden tekeminen aloitettiin tammikuussa 2017. Rakenteilla oleva alue on 2,76 ha. Kaivutyöllä aloitettiin, työ jatkuu keväällä.

Pro Onkamojärvet ry teetätti vuoden 2016 lopulla Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinalla kartoituksen valuma-alueilla, joille ei ole suunniteltu, tekeillä tai tehty vesiensuojelurakenteita. Kartoituksen mukaan valuma-alueilla on vielä runsaasti kunnostettavaa.

Käynnissä on neuvottelut maanomistajien kanssa ja rahan etsintä.

Menossa olevan alueiden välisen leaderhankkeen sisältöön ja hankeaikaan haettiin muutosta. Hankerahoituksella on tarkoitus tehdä kunnostuksia Pieni-Onkamon ja Suuri-Onkamon valuma-alueilla. Hankeaikaa pidennetään vuoden 2019 loppuun. Keski-Karjalan ja Joensuun Seudun Leader-yhdistysten hallitukset ovat hyväksyneet muutoshakemuksen. ELY-keskuksen päätös vielä puuttuu.

Pro Onkamojärvet ry haki vuoden 2016 lopulla Petrolan alueen multien vaihtoon rahoitusta Ympäristöministeriöltä. Päätöstä odotellaan.

Maa- ja metsätalousministeriö avasi kosteikkotuen haun niin, että rahoitusanomukset pitää jättää 15.06.2017 mennessä ELY-keskukseen. Mikäli maanomistajien kanssa päästään sopimukseen, Pro Onkamojärvet ry hakee kosteikkotukea Pieni-Onkamon maatalousvaltaisen valuma-alueen kunnostukseen.

Tietoja: Julkaistu: 24.01.2017

Pieni-Onkamon Rauanlahden valuma-alueella on aloitettu kuvassa esitettyjen vesiensuojelurakenteiden urakointi.

Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina teetättää, ohjaa ja valvoo työn. Janne Raassina on myös suunnitellut rakenteet.

26.1.2017: Kosteikkorakenteiden rakentaminen edistyy

Kosteikkoalueen lopullinen koko on noin kolme hehtaaria. Tähän mennessä kosteikkorakenteista on saatu tehtyä noin kolmannes.

Tietoja: Julkaistu: 18.10.2016

Maanantaina 17.10.2016 aloitettiin Onkamoilla hoitokalastus. Tarmo Tolvasen ammattilaisryhmä aloitti vauhdikkaasti. Yhdella nuottauskerralla nousi noin 10 000 kg pääasiassa salakoita ja särkiä. Saalis siirrettiin rannassa kuljetusastioihin ja kuljetettiin turkistarhalle. Tämän syksyn hoitokalastustavoite on 30 000 kg.

Hammaslahden ja Onkamo-Sintsin osakaskuntien puheenjohtajat olivat paikalla seuraamassa nuottausta.

Tietoja: Julkaistu: 21.08.2016

Perjantaina 19.8.2016 tuotiin Levälahdelle siipiratas/telaketjuniittokone, jolla oli tarkoitus niittää ruovikot luhta-alueelta. Niittokokeilu loppui kuitenkin lyhyeen, koska koneen liikkuessa telaketjuilla ei ruovikoiden niitto onnistunut. Koneen niittoterät nousivat sellaiseen asentoon, ettei leikkaus onnistunut.

Silloin kun niitot kilpailutettiin, saadussa tarjouksessa ei ollut mainintaa siitä, ettei niittäminen onnistuu telaketjuja käytettäessä. Kun hankekoordinaattori Tuovi Vaaranta kävi hallituksen jäsenen kanssa katsomassa konetta Liperissä 10.8.2016, rantaluhta oli leikattu tasaiseksi ja kone oli nostamassa ruovikoita rantaan. Jälkeenpäin (20.8.2016) Tuovi Vaaranta tiedusteli kyseisen rantakiinteistön omistajalta, kuinka ruovikot oli saatu poistettua rantaluhdasta. Selvisi, ettei ruovikoita oltukaan niitetty koneella, vaan rantakiinteistön omistaja oli raivannut luhdan raivaussahalla.

Näyttää siltä, ettei rantaluhdan niittämiseen pystyvää konetta edelleenkään löydy...

Tietoja: Julkaistu: 15.08.2016

Perjantaina 19.8.2016 aloitetaan ruovikoiden niitot Levälahdella telaketju-siipiratasniittokoneella. Kone kulkee vedessä ja ilman vettä olevassa ruovikossa. Niittoalue on 2,5 ha.

Kuvissa kartta niittoalueesta, niittokoneesta sekä autoinsinöörin ja melkein valmiin metsänhoitajan työnäyte purkupaikan raivauksesta.

Tietoja: Kirjoittanut hankekoordinaattori Tuovi Vaaranta; Julkaistu: 03.07.2016

Pro Onkamojärvet ry:n edustajat tutustuivat Vapon Tuohtaansuon vesiensuojelujärjestelmiin.

Vapo Oy:n Itä-Suomen alueen ympäristöasiantuntija Heikki Torpström esitteli Pro Onkamojärvet ry:n hallituksen jäsenille, hankekoordinaattorille ja Otso Metsäpalvelujen vesistö- ja luonnonhoitoasiantuntija Janne Raassinalle Tuohtaansuon vesiensuojelujärjestelmiä. Torpström kertoi, että Vapo on kehittänyt voimakkaasti vesiensuojelujärjestelmiään ja Vapolla on laatu- ja ympäristöjärjestelmä, joiden mukaan toimitaan tarkasti.

Tuohtaansuon kuivatusvesiä ei enää ohjata Suuri-Onkamon Hasoon. Jo aikaisemmin suurin osa Tuohtaansuon kuivatusvesistä ohjattiin noin 14 hehtaarin kosteikkoalueen kautta Piimäjoen suuntaan. Viime talvena ohjattiin loputkin kuivatusvedet kosteikkoalueen läpi, pois Suuri-Onkamon Hasoon menevästä ojasta.

Kaikissa ojissa, joista kuivatusvesi ohjautuu pois turvetuotanoalueelta on tarkkailupiste. Tarkkailupisteillä mitataan säännöllisesti kiintoainemääriä tuotantopuolen ulkopuolelle lähtevien ojien päistä. Tarkkailupisteiltä tulee tieto myös häiriötilanteista. Kiintoaineeseen sitoutuvat yleensä myös ravinteet, joten kiintoaineen mukana pysähtyy myös ravinteiden siirtyminen tuotantoalueelta vesistöön.

Pro Onkamojärvet ry:n edustajat tutustuivat kosteikkoalueeseen ja eri puolilla turvetuotantoaluetta oleviin tarkkailupisteisiin. Katselimme Torpströmin pulloon ottamaa näytevettä. Näimme vain haaleaa "teetä". Humuspitoisissa järvissä vesi on tummenpaa. Hyvältä näytti.

Tietoja: Julkaistu: 27.06.2016

Onkamojärvillä 18 rantakiinteistön omistajaa on aloittanut vedenlaadun tarkkailun. Avoveden aikaan parin viikon välein mitataan näkösyvyyttä ja veden pinnan korkeutta, sekä seurataan levien esiintymistä ja tehdään muita mahdollisia havaintoja. Havaintopaikat näkyvät ohessa olevasta kartasta.

Kuvissa Raija Helmi mittaamassa näkösyvyyttä, venettä ohjaamassa Hannu Helmi sekä malli veden näkösyvyysmittarista. Narussa on mittahelmet.