Yleistä:

  1. Omalla rantakiinteistön alueella käsin tehtävästä vähäisestä vesikasvillisuuden niitosta järvestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Niitoista yli hehtaarin lammesta pitää aina tehdä ilmoitus.

  2. Koneellisesta niitosta on aina tehtävä ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen niittojen aloitusta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja alueen osakaskunnalle.

  3. Hyvin laajojen, suojeltujen vesialueiden tai arvokkaiden elinympäristöjen niittoon tarvitaan Aluehallintoviraston lupa. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus arvioi vaatiiko toimenpide lupakäsittelyn.

Ilmoituksen tekeminen ELY-keskukselle

Tee ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteitä sähköisesti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sivuilta löytyvällä niittoilmoituslomakkeella. Lähetä se Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja asianomaiselle vesiosuuskunnalle.

  • Onkamo-Sintsin osakaskunta, Antti Lampio, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., (puh. 050 – 3391 404), Mustalammentie 2, 80910 Kulho.

  • Hammaslahden osakaskunta, Juhani Soininen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., (puh. 045 – 3511 654), Saarenkyläntie 230, 82200 Hammaslahti.

Tee ilmoitus lomakkeella ja lähetä se osoitteella Pohjois-Karjalan ELY-keskus, PL 69, 80101 Joensuu tai vie ilmoitus liitteineen osoitteeseen Torikatu 36, 80100 Joensuu,

Koska ilmoitukseen on liitettävä kartta, johon pitää merkitä niitettävä alue ja massan sijoituspaikka, tee kartta ensin. Kartan voit tehdä Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Suurenna karttaa niin, että löydät niitettävän alueesi. Kartan vasemmalla puolelta saat esiin karttapohjan vaikka ilmakuvana, kiinteistön rajat ja tunnukset sekä piirtotyökalun, jolla voit piirtää niittopaikan ja samalla saat neliömäärän. Samoin voit piirtää ruovikkomassan sijoituspaikan. Tallenna kartta, jotta voit sen liittää ilmoitukseen.

Niitettäviä vesikasveja:

  • Järviruoko, järvikaisla, järvikorte: Talttuvat järven pohjan tilanteesta riippuen 3-4 vuoden niitoista. Niitetylle alueelle voi ilmestyä muita vesikasveja.

  • Ulpukka ja lumme: Voi niittää useamman kerran kesässä, ne eivät taltu, koska niillä on isot paksut juuret. Ne voivat pienentyä ja harveta. Ulpukka ja lumme pitäisi poistaa juurineen. Juurineen poisto rinnastetaan vesilain tulkinnassa ruoppaukseen. Ruoppauksesta pitää tehdä ilmoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja alueen osakaskunnalle samalla lomakkeella kuin niitoistakin. Naapureilta pitää saada suostumukset niittoa laajemmin. Juurineen poisto voidaan aloittaa aikaisintaan syyskuun alusta.

  • Vitalajit, ärviät, karvalehti: Keräävällä koneella voi niittää, mutta nuottaus on parempi. 

Muistettavaa:

  • Kun poistat vesikasveja järvestä millä tavalla tahansa, joko kesällä tai jään päältä talvella, massa on aina kerättävä pois järvialueelta.

  • Vesilaki edellyttää, vesikasvien poistoon ei saa mennä, ennenkuin vesilinnut ovat pesineet.

  • Riippuen kevään aikaisuudesta vesikasvien poistoaika ajoittuu kesäkuun puolen välin jälkeen.

  • Ruoppaukseen rinnastettavien vesikasvien juurineen poisto on aloitettava aikaisintaan syyskuun alusta.

  • Alle hehtaarin kokoisien lampien osalta pitää ottaa aina yhteyttä ennen toimenpiteitä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristävastuuksikön Kari Lahtiseen. Ei noudateta vesilakia vaan ympäristölainsäädäntöä.

Lisätietoja:

  • Ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta (www.ymparisto.fi) löytyy Vesikasvit ja rannan hoito. Aineistossa on kuvat eri vesikasveista ja selostus miten niitä torjutaan.