Onkamojärvien kunnostukset

Valuma-alueet

Säkäsuon pelto-ojien eroosiosuojauskivetykset

Ertolahden kosteikkorakenteet

Lahnalahti/Riihiniemen kosteikkorakenteet

Murtolahden kosteikkorakenne

Hason alueen kosteikkorakenteet

Kesällä tehtiin alla olevissa kuvissa näkyvät laskeutusallas-kosteikkorakenteet ja virtaumasäätöohjaus. Muut rakenteet tehdään talvella 2019, kun routa kovettaa maaston työkoneille kestäviksi. Kartta kokonaissuunnitelmasta.

Särkilahden kosteikkorakenne

Kosteikkorakenne saatiin melkein valmiiksi ennen vuoden loppua. Valmistui vuoden 2019 tammikuun alussa.

Rauanlahden kosteikkorakenne

Tehtiin Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan kanssa viiden vuoden hoitosopimus, johon Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hoitotuen.

Hoitokalastus

Syksyllä hoitokalastettiin Onkamoilla salmen siltojen molemmilta puolilta yhteensä 10100 kg vähempiarvoista kalaa. Kalasaaliin jakauma oli seuraava:

• särkiä 25,8%
• pieniä ahvenia 57,6%
• salakoita 16,6%

Turkistarha-alueen ravinteikkaan maa-aineksen vaihto

Allekirjoitettiin yhteistyösopimus Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa valtion jätehuoltotyöstä. Sopimukseen sisältö on se, että Pro Onkamojärvet ry ja Pirkanmaan ELY-keskus toteuttavat valtion jätehuoltotyönä Petrolan turkistarha-alueella ravinteikkaan maa-aineksen, noin 9500 m³, vaihdon puhtaanpaan maa-ainekseen vuoden 2019 aikana.

Lotokanjoen valuma-alueen ekologis-limnologinen kartoitus

Metsätalousinsinööriopiskelija teki Lotokanjoen valuma-alueen ekologis-limnologisen kartoituksen ja vaikutuksen arvioinnin Pieni-Onkamoon. Opinnäytetyö valmistui maaliskuussa 2017. Valuma-alueella on paljon kunnostettavia kohteita.

Ruovikoiden niitot

Ketvenenlahden itärannan puolelta niitettiin ruovikoita heinäkuun loppupuolella noin 3 ha alueelta. Ruovikkomassan rannasta kävi noutamassa Kiteen Mato ja Multa.

Rauanlahden laskeutusallas-kosteikkorakenteet

Rauanlahden laskeutusallas -kosteikkorakenteet saatiin valmiiksi.

Alimmassa kuvassa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tarkastajat ovat mittaamassa kosteikkoalueen pinta-alaa. Alueen pinta-ala on 3,03 ha.

Hoitokalastus

Tarmo Tolvasen nuottausryhmä hoitokalasti loka – marraskuun aikana vähempiarvoista kalaa yhteensä 28 700 kg. Kokonaissaaliista oli särkiä 62,4%, salakoita 24%, ahvenia ja kiiskejä 10,7%, lahnoja 2,9%.

Valuma-alueet

Petrola

• Alueella tehtiin maaperätutkimukset. Tutkimusten tulosten mukaan maa-aines ei sisällä haitallisia aineita, vain runsaasti ravinteita. Maa-aines pitäisi vaihtaa. Haettiin rahoitusta Ympäristöministeriöltä.

Rauanlahden kosteikkoalue

• 2,96 ha kosteikkoalueen rakentamiseen saatiin rahoitus ELY-keskukseltä. Tekeminen kilpailutettiin. Työt aloitettiin tammikuussa 2017.

Valuma-alueen kartoitus siellä mihin ei ole tehty tai suunniteltu vesiensuojelurakenteita

• Suunnittelu kilpailutettiin. Kartoituksen teki Otso Metsäpalvelut, Janne Raassina. Valuma-alueilla on vielä runsaasti kunnostettavaa.

Opinnäytetyö

• Tehtiin sopimus metsätalousinsinööriopiskelijan kanssa Lotokanjoen valuma-alueen ekologis-limnologisesta kartoituksesta ja vaikutuksen arvioinnista Pieni-Onkamoon. Työ aloitettiin vuoden 2016 aikana ja tehdään loppuun kevään 2017 aikana.

Ruovikoiden niitot kasvukauden ulkopuolella

Lahnalahdella niitettiin keväällä jään päältä ruovikoita noin 1 ha alueelta. Kun jäät lähtivät, nähtiin tarpeelliseksi veden pinnalla näkyvät tyngät ja rantaan ajautuneet ruovikot poistaa samalta alueelta keräävällä niittokoneella.
Ketvenenlahden itärannan puolella niitettiin syyskuussa kuivia ruovikoita noin 4,5 ha alueelta.

Kelluslehtisten vesikasvien poisto juurineen ja raivausnuottaus

Kelluslehtisiä vesikasveja juurineen poistettiin Hasossa Jouhkolan osakaskunnan yhteisen venevalkaman edustalta noin 1ha alueelta.

Raivausnuottaa on kehitetty Ilomantsissa. Ilomantsissa oli nuotan koekäyttötilaisuus, johon osallistui Hammaslahden osakaskunnan edustaja. Nuotta ei poistanut vesikasveja. Kehitystyö jatkuu Ilomantsissa.

Imuruoppaukset

Imuruoppausta oli tarkoitus tehdä Hasossa Jouhkolan osakaskunnan yhteisen venevalkaman edustalta, eli samalla lahdella kuin kelluslehtisten vesikasvien poistokin.
Imuruoppaus ei onnistunut. Järven pohjassa oli liian paljon lahoavia risuja ja puita, jotka tukkivat ruoppauslaitteen imupään.

Omaehtoinen veden laadun tarkkailu

Tarkkailua oli 18 tarkkailupisteellä: Pieni-Onkamolla 8 ja Suuri-Onkamolla 10. Tarkkailupisteissä tarkkailtiin nökösyvyyttä, veden pinnan korkeutta, vesikasvien esiintymistä ja levätilannetta.

Onkamojärvillä hoitokalastettiin syyskuussa yhteensä 20 210 kg vähempiarvoista kalaa.

Pieni-Onkamolta 10 210 kg, Suuri-Onkamolta 5 500 kg ja Hasonselältä 4 500 kg. Saaliissa oli salakoita 50,9%, särkejä 38,8%, ahvenia ja kiiskejä 5,6% ja lahnoja 4,6%. Osakaskuntien edustajat valvoivat kalastuksen. Hammaslahden osakaskunnan ja Onkamo-Sintsin osakaskuntien puheenjohtajat ovat nimellään vahvistaneet saalismäärät.

Koirlahdella poistettiin syyskuussa kelluslehtisiä vesikasveja juurineen n. 1,5 ha alueelta veden kierron edistämiseksi Rikinsaaren ja mantereen välillä. Ertonlahden yleisen venepaikan edustalta poistettiin kelluslehtisiä vesikasveja juurineen n. 0,5 ha alueelta ja kivikkoiselta alueelta pieni määrä niitettiin vesikasveja.

Ruovikoiden niitto

Paikattiin ja laajennettiin aikaisemmin niitettyjä alueita. Ketvenenlahden pohjoisosa oli täysin uusi alue.

Alueet, joissa niitot tehtiin:
Pieni­Onkamo: Lusikkaniemi, Lahnalahti­Jussinsaari­Sikosaari ja Ketvenenlahti.
Suuri­Onkamo: Särkilahti, Kiukkuusniemi, Pitkäniemestä pohjoiseen ja etelään, Säkäniemi.
Karhunlahden ylä­ ja alapuolella, Vihi­Mustalaisluoto, Piranlahti, Ahmonsaaren ympäristö, Salmen sillan alueella.

Kelluslehtisten poisto juurineen koekäyttö

Kelluslehtisten poistokokeilua juurineen tehtiin Levälahdella ja Murtolahdella. Kokeilua oli katsomassa Suomen Ympäristökeskuksen, ELY-­keskuksen valvovan puolen ja ympäristöhoitoyksikön henkilöstöä.

Imuruoppausjärjestelmän koekäyttö

Koekäytettiin imuruoppausjärjestelmää Levälahdella. Koekäyttöä oli katsomassa ELY­-keskuksen valvovan puolen ja ympäristöhoitoyksikön sekä Otso Metsäpalvelujen henkilöstöä.

Ruovikoiden niitottoihin, kelluslehtisten juurineen poiston ja imuruoppausjärjestelmän koekäyttöön käytettin rahaa yhteensä 21 000 euroa, josta ELY­keskus rahoitti puolet.

Hoitokalastus

Onkamoilla hoitokalastetiin syksyllä 2014 yhteensä 26 800 kg; särkikaloja, salakoita, pieniä ahvenia ja kiiskejä. Hoitokalastuksen rahoitti ELY­-keskus, Hammaslahden ja Onkamo­-Sintsin osakaskunnat sekä turkistarhaaja.

* * * *

Pro Onkamojärvet ry valmistelee neljän vuoden hankekokonaisuutta ensi vuonna hankehakemuksiin avautuvalle EU­hankekaudelle. Valuma­aluekunnostukset, hoitokalastus, ruovikoiden niitot kesällä ja talvella, kelluslehtisten poistot juurineen, imuruoppaukset sekä veden laadun tarkkailujärjestelmän luonti ovat tulevien hankehakemusten sisältö.

Valuma-aluekartta

Kunnostustoimet aloitettiin Vedet puhtaaksi - esiselvityshankkeella vuonna 2009. Esiselvitykseen saatiin päärahoitus Keski-Karjalan Jetina ry:n kautta, tuki 80%.

Hankkeen aikana selvitettiin, mitä Onkamojärvillä ja järvien valuma-alueilla pitää tehdä veden laadun parantamiseksi.

Selvitystyötä hankkeessa olivat tekemässä kyläyhdistyksen lisäksi ELY-keskus (Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalastorakennetutkimuksiin erikoistunut biologi.

Hankkeen rinnalla Pohjois-Karjalan Metsäkeskus selvitti metsäisten valuma-alueiden kunnostustarvetta.

Selvitysten mukaan valuma-alueilla tarvitaan mittavat puro- ja ojakunnostukset, jotta ravinteiden ja humuksen siirtyminen järviin estyisi. Kalastorakenne on särkivaltainen. Särkikalat pohjaa penkoessaan nostavat ravinteita veteen ja kalojen kuollessa veteen jää rehevöittävää fosforia. Tarvitaan mittava särkikalojen poisto. Ruovikot ja muu vesikasvillisuus on vallannut rantoja, saarten ja mantereen välit ovat kasvamassa umpeen. Tarvitaan vesikasvillisuuden poistoa veden kierron lisäämiseksi ja rantojen ruovikoitumisen estämiseksi.

Teimme yhteistyötahojen kanssa korjaavien toimien työnjaon niin, että kyläyhdistys lähtee toteuttamaan ja etsimään rahoitusta järviin kohdistuviin toimiin. Valuma-alueita kunnostaa Pohjois-Karjalan Metsäkeskus yksityisten metsänomistajien mailla. Kuntien maataloussihteerit ohjaavat yhdessä Pohjois-Karjalan riistakeskuksen kosteikkoasiantuntijan kanssa maanviljelysalueiden tilallisia hakemaan rahoitusta ELY:ltä ja tekemään kosteikkoja ja ojakunnostuksia maillaan.

Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry:n toteuttamat kunnostukset

Onkamoilla niitettiin vesikasvillisuutta, eniten ruovikoita,veden kierron edistämiseksi ja rantojen umpeenkasvamisen estämiseksi vuosina 2010-2013 yhteensä 186 ha alalta. Koska sama alue niitettiin kolmena kesänä peräkkäin, mikäli veden pinnan korkeus antoi siihen mahdollisuuden, niittoalan laajuus yhteensä oli 91 ha.  (Katso niittoaluekartta >>)

Ruovikot hallintaan/Jetina-hankkeen päästyä valtakunnallisen Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun finaaliin, Maakaistan tiedottaja Mari Voutilainen on laittanut YouTubeen videon Onkamojärvien ruovikoiden niitosta. Myös hänen ottamiaan kuvia voi katsella Picasa-albumista.

Onkamoilla hoitokalastettiin ravinteiden poistamiseksi järvistä vuosina 2010-2013 yhteensä 316 645 kg. Hoitokalastuksen lajit ja niiden prosenttiosuudet olivat; särki 42,3 %, ahven 14,9 %, kiiski 7,0 %, salakka 27,2 % ja lahna 8,6 %.

Onkamoilla tehtiin kalastorakennetutkimus vuonna 2009 ja kesällä 2013.
Vaikka Onkamoilla hoitokalastettiin 320 000 kg vähempiarvoista kalaa vuosina 2010-2013, koeverkkokalastusselvityksen mukaan kalastomäärä ei Onkamoilla vähentynyt. Hoitokalastus näkyi vain kalastorakennemuutoksena. Vuoden 2009 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat särkikalat. Vuoden 2013 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat ahvenet. Hoitokalastusta pitäisi jatkaa lähes entiseen tapaan ja saada muutakin kalastusta lisätyksi.

Onkamoilla toteutettiin pilottihanke pohjapadon saamiseksija vuoden 2012 alussa voimaantulleen uuden vesilain mukaisen yhteisön perustamiseksi. Pato olisi tarvittu alimman veden korkeuden säätelyyn. Yhteisön perustaminen olisi tarvittu kunnostusten jatkuvuuden turvaamiseksi. Pilottihan ke toteutettiin yhteistyössä ELY:n ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen kanssa, rahoittajana ministeriö.
Rantakiinteistöiltä ei saatu ennakkokyselyssä 75%sti suostumuksia - patoasia raukesi ja samalla raukesi vesilain mukaisen yhteisön perustaminen. Jos patohanke olisi edennyt, olisi samalla muodostunut vuoden 2012 voimaan tulleen uuden vesilain mukainen yhteisö. Yhteisö olisi ollut voimassa niin kauan kuin pato olisi toiminnassa. Samalla yhteisö olisi voinut tehdä muita kunnostustoimia. Katso Niko Soinisen esitys vesilain mukaisesta yhteisöstä.

Kunnostusten jatkuvuuden turvaaminen ja tiedot vuosien 2009 – 2013 kunnostusten vaikutuksesta veden laatuun saadaan Pro Onkamojärvet-hankkeella. Hankkeenrahoittaja ovat Joensuun Seudun Leader ry ja Keski-Karjalan Jetina ry, tuki 90 %.

• Pro Onkamojärvet ry perustettiin heinäkuussa 2013 jatkamaan Onkamojärvien kunnostuksia. Yhdistysrekisteriin Pro Onkamojärvet ry rekisteröityi 03.09.13.
• Vuoden 2013 lopussa jäseniä Pro Onkamojärvet ry:ssä on 188; kaksi kuntaa, kolme kyläyhdistystä, yksi osakaskunta ja loput henkilöjäseniä.
• Vuoden 2014 aikana tehdään vesianalyysit vuosien 2009 -2013 tehtyjen kunnostusten veden laadun muutoksesta.

Vuosien 2009-2013 tehtyjen kunnostushankkeiden ja menossa olevan Pro Onkamojärvet -hankkeen rahoitus:

Omakustannusosuuksia ovat maksaneet, Vapo, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat, Joensuun kaupunki, Onkamo-Sintsin, Hammaslahden ja Jouhkolan osakaskunnat, Onkamon metsästysseura, Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta, Ohvana-Pärnän kyläyhdistys ja 285 rantakiinteistön omistajaa.

Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistyksen rinnalla toimivien tahojen kunnostustoimet

Valuma-aluekunnostukset

Pohjois-Karjalan Metsäkeskus teki vuosina 2010-2012 ykssityisten metsänomistajien mailla 18 laskeutusallasta, 30 lietekuopan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivvukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu.

Katso kartta kunnostuskohteista >>

Kaksi maatilallista on tehnyt Murtolahden valuma-alueelle kaksi kosteikko-laskeutusallasketjua.

Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä Savon ProAgriat, Maataloustuottajat Maaningalta, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry ja Suomen ympäristö-keskus toteuttavat yhteistyössä RAE-hankkeen (maatilan ravinteet hyötykäyttöön). Pohjois-Karjalassa RAE-hankkeen painopistealueita ovat Heposelkä-Viinijärvi, Keski-Karjalasta Kitee ja Tohmajärvi sekä Onkamon valuma-alue ja Iiksenjoen seutu. Hankeaika 1.6.2011-31.12.2014. Hankkeessa on mukana Onkamojärvien valuma-alueen tilallisia.