Pro Onkamojärvet ry:llä, perustettu 13.07.2013, vuosi 2014 oli ensimmäinen täysi tilikausi.

Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 210 jäsentä, kaksi kuntaa, neljä kyläyhdistystä, kaksi kalavesien
osakaskuntaa, yksi yritys ja 201 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen toiminnasta vastasi hallitus.

Sääntöjen mukaan hallitukset jäsenet valitaan kolmeksi toimikaudeksi, kuitenkin niin että kolmannes jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä ja toisena vuotena erovuorossa olevat valitaan arvalla. Puheenjohtaja valitaan kerrallaan yhdeksi toimikaudeksi. Toimikauden pituus on vuosikokousten välinen aika. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan, joten varapueenjohtajan toimikausi on vuosikokouksen valitseman hallituksen kokousten välinen aika.

Hallituksen kokoonpano 24.05.2014 pidettyyn vuosikokoukseen saakka:

Vuosikokouksessa 24.05.2014 päätettiin hallituksen varsinaisten jäsenten varajäsenineen nostaa kahdeksaan.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Martti Tolvanen.

Arvalla valitut erovuoroiset jäsenet olivat Varpu Törrönen, henkilökohtainen varajäsen Kauko Tahvanainen ja Antti Lampio, varajäsen Mikko Kuronen. Heidät valittiin yksimielisesti uudelleen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin yksimielisesti Tikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jari Hiltunen ja hänen henkilökohtaiseksi varakseen Tikkalan kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Ilpo Tuunainen sekä samoin yksimielisesti Hammaslahden kalavesien osakaskunnan puheenjohtaja Juhani Soininen ja hänen varakseen osakaskunnan varapuheenjohtaja Jaakko Tahvanainen.

Hallituksen kokouksessa 7.11.2014 varapuheenjohtajaksi yksimielisesti valittiin Antti Lampio uudelleen.

Hallituksen kokoonpano vuosikokouksen jälkeen:

Hallituksen kokouksia tilikauden aikana pidettiin viisi, joista yksi oli sähköpostikokous.

Vuosikokous pidettiin 24.05.2014.

Toiminnantarkastajana on toiminut Vesa Kotilainen ja hänen varanaan Liisa Kotilainen.

Sihteerinä, varainhoitajana, hankekoordinaattorina ja kirjanpidon ja hallinnon hoitajana jatkoi Tuovi Vaaranta.

Varsinainen toiminta:

Kevään aikana hankekoordinaattori neuvotteli ELY-keskuksen ympäristöhoitoyksikön kanssa Onkamojärvien kunnostusten rahoituksesta. Rahoitus järjestyi niin, että ympäristönhoityksikkö oli valmis rahoittamaan 50 prosenttisesti ruovikoiden niittoa ja kelluslehtisten juurineen poistokokeilua enintään 20 000 euroon saakka ja hoitokalastusta enintään 5000 euroon saakka.

Ruovikoiden niitto
Tavoitteena oli paikata ja laajentaa aikaisemmin niitettyjä alueita sekä aloittaa niitot Ketvenen-lahden pohjoisosassa. Alueet, jossa niitettiin ruovikoita:
Pieni-Onkamo: Lusikkaniemi, Lahnalahti-Jussinsaari-Sikosaari ja Ketvenenlahti.
Suuri-Onkamo: Särkilahti, Kiukkuusniemi, Pitkäniemestä pohjoiseen ja etelään, Säkäniemi.
Karhunlahden ylä- ja alapuolella, Vihi-Mustalaisluoto, Piranlahti, Ahmonsaaren ympäristö, Salmen sillan alueella.

Kelluslehtisten poistokokeilu juurineen
Kelluslehtisten poistokokeilua juurineen tehtiin Levälahdella ja Murtolahdella. Kokeilua oli katsomassa Pro Onkamojärvet ry:n varapuheenjohtajan ja hankekoordinaattorin lisäksi Suomen Ympäristökeskuksen, ELY-keskuksen valvovan puolen ja ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikön henkilöstöä.

Imuruoppausjärjestelmän koekäyttö
Imuruoppausjärjestelmää koekäytettiin Levälahdella. Koekäyttöä oli katsomassa puheenjohtajan ja hankekoordinaattorin lisäksi Otso Metsäpalvelujen esimies, ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikön sekä ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön henkilöstöä.

Koska kelluslehtisten poistoa juurineen ja imuruoppausta tehtiin aivan uudenlaisilla menetelmillä, ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö ja ympäristö ja luonnonvara vastuualueen biologi antoivat lausuntonsa siitä, mitä tulee jatkossa ottaa huomioon ja miten arvioidaan mentelmien luvanvaraisuutta.

Jatkossa kelluslehtisten poistoja juurineen ja alle 500 m³:n imuruoppauksen luvanvaraisuutta ELY-keskus arvioi tapauskohtaisesti.

Hoitokalastus
Hoitokalastusta rahoitti ELY-keskuksen ympäristöhoitoyksikkö 50 prosenttisesti ja Hammaslahden ja Onkamo-Sintsin osakaskunnat maksoivat toisen puolen.

Hankekoordinaattori kilpailutti ELY-keskuksen sääntöjen mukaan kalastajat. Kilpailun voitti liperiläinen Ensio Hirvonen.

Hoitokalastuksen ollessa käynnissä, lisärahoitusta antoi turkistarhaaja, joka kävi noutamassa saaliin rannasta.

Koska Pro Onkamojärvet ry ei osallistunut rahoitukseen, sovittiin osakaskuntien, ELY-keskuksen ja turkistarhaajan kanssa, että kalastaja laskuttaa suoraan rahoittajia. Näin ollen kulut ja tulot eivät näy Pro Oankamojärvet ry:n kirjanpidossa.

Yhteisrahoituksella hoitokalastettiin syksyllä 2014 yhteensä 26 800kg särkiä, salakoista, pieniä ahvenia ja kiiskejä.

Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry hallinnoi Pro Onkamojärvet hankkeen. Hanke päättyi 17.12.2014.
Hankkeen tavoitteena Pro Onkamojärvet ry:n perustamisen lisäksi oli selvittää vuosien 2009-2013 tehtyjen kunnostusten vaikuttavuus ja selvittää mitä ja millä ehdoin Pro Onkamojärvet ry voi kunnostuksia Onkamoilla tehdä.

Pro Onkamojärvet-hankkeen tiivistetty sisältö vaikuttavuusarviosta:

Valuma-alue
Metsäkeskusken Metsäpalvelut teki valuma-aluekunnostuksia yksityisten metsänomistajien mailla vuosina 2010-2012:
18 laskeutusallasta, 30 lietekuoppan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu.
Vuosina 2012-2013 Murtolahdelle maatilliset rakennuttivat kaksi kosteikko-laskeutusallas-, pohjapatoketjua.

Uomien suista otettujen näytteiden analyysien tulokset kertovat ravinteiden vähenemisestä. Ne kertovat myös siitä, että jos jollakin alueella maanomistajat eivät antaneet mailleen kunnostoimia tehdä, niiden uomien näytteisen analyysit kertovat ravinteiden lisääntyneen.

Syvänteissä veden laatu huononi. Oli odotettavissa, koska valuma-alueille rakennetuista laskuetusaltaista ym kunnostuksista karkaa kiintoainetta ennen kuin kasvillisuus peittää rikon maanpinnan. Paranee ajan kanssa.

Hoitokalastus
Hoitokalastettiin vuosina 2010-2014 noin 354 000 kg särkikaloja sekä pieniä ahvenia, kiiskejä ja salakoita. Hoitokalastuksen tuloksena järvistä on poistunut fosforia runsas 2300 kg ja typpeä noin 9 000 kg. Lisäksi kalastajien kertoman mukaan muikkukanta tänä kesänä oli runsas ja hyvän kokoista.

Vuosina 2009 ja 2013 Onkamoilla tehtiin kalastorakennetutkimus.
Tutkimustuloksia verrattiin keskenään. Tutkimusten tulosten mukaan kalamassa ei pienentynyt. Hoitokalastuksella kalastorakenne kuitenkin muuttui. Vuonna 2009 särkikalat olivat enemmistönä, mutta vuonna 2013 ahvenet.

Kalastorakennetutkimuksen mukaan Onkamoilla pitää edelleen jatkaa hoitokalastusta. Vuosittain pitäisi kalastaa noin 40.000 -50 000 kg särkikaloja, pieniä ahvenia, kiiskejä ja salakoita kalastorakenteen kunnossapitämiseksi.

Vesikasvillisuuden niitot
Vesikasvillisuutta niitettiin vuosina 2010-2014 pääsääntöisesti ruovikoita yhteensä 194 ha alueelta. Koska ruovikoita niitettiin samalta alueelta kolmena kesänä peräkkäin, niitetyn alueen kokonaislaajuus oli 93 ha.

Fosforia on poistunut enimmillään runsas 1 000 kg ja typpeä enimmillään runsas 11 000 kg. Kasvillisuusmassa noin 584 000 kg poistuessaan on estänyt järvien mataloitumisen ja pohjalietteen lisääntymisen.

Mökkiläisten ja kalastajien kertomien havaintojen mukaan, leväesiintymät ovat vähentyneet ja verkot eivät enää limaannu.

Mitä Onkamojärvien veden laadun parantamiseksi ja virkistyskäytön lisäämiseksi perustettu Pro Onkamojärvet ry voi jatkossa tehdä.

Pohjapato Nivanjoensuuhun
ELY-keskuksen vesistöasiantuntija pitää vaikuttavimpana keskivedenkorkeuden nostamista pohjapadolla Nivanjoensuuhun.
Kun vuoden 2012 voimaan tulleen vesilain mukaisista keskiveden korkeuden säätelyistä tulee enemmän kokemuksia, monet vesilain kohtien tulkinnat selkiytyvät. Tarkemman tiedon pohjalta voisi aloittaa maanomistajien keskuudessa asennemuokkauksen pohjapadolle otolliseksi ja aloittaa patohankkeen suunnittelun. Patohankkeen toteuttamiseen pitää saada Aluehallintoviraston lupa.

Valuma-aluekunnostukset
Otso Metsäpalvelut teki kartan, johon on merkitty Onkamojärvien valuma-alueelle 15 eri kohdetta, joihin voisi tehdä vesiensuojelurakenteita, mikäli maanomistajat antavat niihin luvat. Vesiensuojelurakenteille suotuisia paikkoja Pieni-Onkamolla on 9 ja Suuri-Onkamolla 5. Alueet ovat pääsääntöisesti maatalousvaltaisilla alueilla. Rauanlahden valuma-alueen maanomistajien suostumukset on saatu. ELY-keskus on ottanut näytteet Petrolan edustajan ojista. Näytteiden tulosten pohjalta ELY-keskus selvittää mistä ravinnepitoisuudet johtuvat ja mitä kunnostuksia alueella pitäisi tehdä.

Tehtyjen vesiensuojelurakenteiden kunnon seuranta
Vuosina 2015 tai 2016 on rakenteiden kunto tarkistutettava asiantuntijalla, esimerkiksi Otso Metsäpalvelujen esimiehen toimesta. Mikäli tarkastuksen tulokset osoittavat kunnostustarvetta, kunnostukset pitäisi tehdä.

Alueella on laskeutusaltaiden lietteen poistoon soveltuva imuruoppauskone.
Ukonlahden laskeutusaltaalla tehdään imuruoppauksen koekäyttö keväällä 2015.

Hoitokalastukset
Vuosina 2009 ja 2013 Onkamoilla tehtiin kalastorakennetutkimus. Tutkimustuloksia verrattiin keskenään. Vaikka Onkamoilla hoitokalastettiin vuosina 2010-2013 yhteensä noin 317 000 kg särkikaloja, pieniä ahvenia, kiiskejä ja salakoita, tutkimusten tulosten mukaan kalamassa ei pienentynyt. Hoitokalastuksella kalastorakenne kuitenkin muuttui. Vuonna 2009 särkikalat olivat enemmistönä mutta vuonna 2013 ahvenet.

Kalastorakennetutkimuksen mukaan Onkamoilla pitää edelleen jatkaa hoitokalastusta. Vuosittain pitäisi kalastaa noin 40 000 - 50 000 kg särkikaloja, pieniä ahvenia, kiiskejä ja salakoita kalastorakenteen kunnossapitämiseksi.

Ruovikoiden niitot kasvukaudella
ELY-keskuksen vesistöasinatuntika teki kasvillisuuskartoituksen Onkamoilla ja mittasi vyöhykkeen, mitä voi sanoa vaikka soistumisalueeksi sekä vyöhykkeen jota tarvittaessa voisi niittää tai josta voisi poistaa kelluslehtisiä juurineen. Lisäksi kasvillisuuskartoituksen karttaan on merkitty vyöhyke, mistä ELY-keskuksen vesistöasiantuntija suosittelee kasvillisuuden poistamista veden kierron lisäämiseksi ja soistumisen estämiseksi.

Pieni-Onkamolla on kasvillisuuden peitossa yhteensä noin 300 ha ja kasvillisuuden poistamiseen järveltä päin sopivaa pinta-alaa 183 ha. Suuri-Onkamolla kasvillisuuden peitossa on yhteensä 73 ha, josta kasvillisuuden poistamiseen sopivaa pinta-alaa 37 ha.

ELY-keskuksen vesistöasiantuntija teki vyöhykemittaukset ilmakuvista. Suuri-Onkamolla kelluslehtisten peitossa olevat kaikki alueet eivät välttämättä näy eivätkä näin ollen mukana pinta-aloissa, koska Suuri-Onkamo ei ole rannoiltaan niin matala kuin Pieni-Onkamo.

Ruovikoiden niitot talvella
Ruovikoiden talviniitot jään päältä estäisivät järvien pohjalietteen jatkuvan lisääntymisen ja matalien rantojen soistumisen sekä pitemmällä aikavälillä vähentävät ruovikoiden kasvua. Suomen Ympäristönkeskuksen Järeä-hankkeella on etsitty ruovikon hyötykäyttöä. Kiteeläinen yritys Mato ja Multa on kiinnostunut hyödyntämään ruovikoita yritystoiminnassaan.

Ongelmana on se, että tällä hetkellä alueella ei ole sellaista konetta, joka niittäisi ja keräisi ruovikot jään päältä sekä rantavyöhykkeeltä. Tällä hetkellä ainoa keino on ihmisvoimin niitto joko viikatteella, raivaussahalla, mönkijän auralla ym. ja haravoida ne kasaan ja viedä rantaan.

Kuivuneden ruovikoiden poistoon sulan veden aikana on alueella niittävä ja samalla keräävä kone. Kone vaatii vähintään 0,5 m vettä alleen.

Ruovikoiden niitot kesällä
Kolmena vuotena peräkkäin 15.7 – 30.8. välisenä aikana niitetyt ruovikot talttuvat kokonaan. Vaikka Onkamoilla on niittoja tehty vuosina 2010-2014, niitettäviä ruovikkoalueita on Onkamoilla edelleen.

Kelluslehtisten poistot juurineen
Niemisessä asuva yrittäjä, jolla on ruovikoiden niittoihin soveltuva keräävä kone, kehitti kelluslehtisten poistoon soveltuvan siipirattailla liikkuvan laitteen. Laitetta koekäytettiin vuoden 2014 syksyllä Levä- ja Murtolahdella. Laitteen toimivuutta oli katsomassa Suomen Ympäristökeskuksen, ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikön ja valvovan puolen edustajat.

ELY-keskuksen valvovan puolen edustaja on antanut lausunnon siitä, että kelluslehtisten poistoista riittää jatkossa ilmoitus ELY-keskuksen valvovalle puolelle ja osakaskunnille. Kelluslehtisen poistossa juurineen ei nouse pohjalietettä, vain vesikasveja. Kasvimassa ei ole vesilain tarkoittamaa ruoppausmassaa. Näin ollen ELY-keskus ratkaisee ilmoituksen pohjalta tapauskohtaisesti onko toimenpiteestä haittaa ympäristölle.

Ruoppaukset
Niemisläinen niittokoneyrittäjä, joka kehitti kelluslehtisten poistoon soveltuvan laitteen, kehitti myös ”jokamiehen” imuruoppauslaitteen. Laitetta koekäytettiin Levälahdella syksyllä 2014.
Koekäyttöä olivat katsomassa ELY-keskuksen ympäristöhoitoyksikön ja valvovan puolen henkilöstöä.

ELY-keskus on antanut lausuntonsa siitä, että jatkossa noudatetaan vesilain ruoppauksesta annettuja sääntöjä. Imuruoppauksen massa lasketaan lietteen syvyyden ja pinta-alan mukaan, vaikka näin lasketussa massassa on vähintään 90 % vettä. Ilmoitus ELY-keskukselle ja kalavesien osakaskunnille riittää, jos ruopattava massa on alle 500 m³. ELY-keskus arvioi tapauskohtaisesti, onko imuruoppauksesta haitta ympäristölle.

Suurempien massojen kyseessä ollen lupa pitää saada Aluehallintovirastolta. Luvan hinta riippuu massan määrästä.

Onkamoilla on matalia lahtia;Ukonlahti, Levälahti, Hasonselän lounaisnurkka, joissa imuruoppaus voisi vähentää pohjalietettä. Liete on pumpattava paikkoihin, mistä se ei valu takaisin järveen.

Tavallinen ruoppaus
Tavallista ruoppausta voisi harkita jatkossa jo soistuneille alueille, joissa olisi laajaa virkistyskäytöllistä tarvetta. Lupamenettely on sama kuin imuruoppauksessa. Massat on vietävä pois rannasta.

Kunnostusten vaikuttavuuden tutkimus
Suomen Ympäristökeskuksen/Joensuun alue kanssa on keskusteltu siitä, että Suomen Ympäristökeskus yrittää hankkeistaa järvien kunnostoimien vaikuttavuustutkimusta, johon otettaisiin mukaan Onkamojärvet.

On keskusteltu Horizon 2020-hankkeesta, jota ovat valmistelemassa Suomen Ympäristökeskuksen lisäksi monien muiden maiden vastaavat tahot. Kansainvälisen hankkeen rahoitusta haetaan suoraan EU:lta.

Onkamojärvet täyttävät Suomessa parhaiten eri tahojen keskusteluissa mukaan otettavien järvien valintakriteerit. Onkamoilla on tehty pitkäjänteistä kunnostusta, mikä jatkuu. Onkamojen kunnostuksissa tehdään laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa ja kunnostuksilla on maanomistajien laaja tuki.

Jos Horizon 2020 toteutuu ja Onkamot olisivat mukana, Onkamoilla olisi kansainvälistä tutkimusta kunnostushankkeiden rinnalla.

Mikäli Horizon 2020 ei toteudu suunnitellusti, Suomen Ympäristökeskus on ajatellut liittää Onkamoiden kunnostusten vaikuttavuustutkimuksen johonkin muuhun haettavaan hankkeeseen.

Omaehtoinen Onkamojärvien veden laadun tarkkailu
Onkamojärville voi luoda veden laadun tarkkailujärjestelmän. Tarkkailemassa olisi mökkiläisiä eri puolella Onkamoita. Tarkkailtavat asiat pohjautuisivat Suomen Ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön laatiman ohjeen pohjalta.

Tarkkailtaisiin näkösyvyyttä, vesikasvillisuuden lisääntymistä, vedenkorkeutta, levien esiintymistä jne.

Kunnostusten rahoitus

Valuma-aluekunnostukset
Hankekoordinaattori ja Otson Metsäpalvelujen esimies ovat käyneet keskusteluja maatalousvaltaisten valuma-alueiden kunnostuksista maanomistajien kanssa. Kosteikkotukien haku avautunee ELY-keskuksessa kesään 2015 mennessä. Tuki on pääsääntöisesti 100 prosenttinen. Kosteikkotukea voivat hakea joko rekisteröity yhdistys tai toimiva maatilallinen. Jos tukea hakee Pro Onkamojärvet ry, tarvittaisiin väliaikarahoitusta esim. kunnilta.

Ruovikoiden niitot, kelluslehtisten poistot, valuma-alueille vuosina 2009-2012 tehtyjen vesiensuojelurakenteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen kunnostus, kelluslehtisten poistot, imuruoppaus, suostumukset pohjapadon rakentamiseen ja omaehtoinen Onkamojärvien tarkkailu.
Hankekoordinaattori kävi joulukuussa alustavasti neuvotteluja Joensuun Seudun Leader ry:n ja Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtajien kanssa edelläolevien kunnostusten rahoituksesta. Varsinainen leader-rahoituksen haku alkaisi tämän hetken tietojen mukaan vasta huhti-toukokuussa 2015. Kunnostusten kokonaisarvio neljälle vuodelle on 100 000 euroa, josta tuki voisi olla 75 %. Omarahoitusosuudesta 75 % voisi olla talkootyötä.

Hoitokalastus ja ruovikoiden niitot kasvukauden ulkopuolella
Pro Onkamojärvet ry haki 17.12.14 Ympäristöministeriötä harkinnanvaraista ympäristötukea 50 000 euroa. Koska tuki on 50 prosenttinen, kunnosten kokonaiskustannuarvio on 100 000 euroa. Mikäli tuki myönnetään, tuki olisi kolmivuotinen.

Hallitus