Pro Onkamojärvet ry on perustettu 13.07.2013. Vuosi 2016 oli yhdistyksen kolmas täysi tilikausi. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 212 jäsentä, kaksi kuntaa, neljä kyläyhdistystä, kaksi kalavesien osakaskuntaa, neljä yhteisöä ja 200 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen toiminnasta vastasi hallitus.

Sääntöjen mukaan hallitukset jäsenet valitaan kolmeksi toimikaudeksi, kuitenkin niin että noin kolmannes jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä ja toisena vuotena erovuorossa olevat valitaan arvalla. Puheenjohtaja valitaan vuosittain yhdeksi toimikaudeksi . Toimikauden pituus on vuosikokousten välinen aika. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan, joten varapuheenjohtajan toimikausi on vuosikokouksen valitseman hallituksen ensimmäisten kokousten välinen aika.

Hallituksen kokoonpano oli 21.05.2016 pidettyyn vuosikokoukseen saakka:

Vuosikokouksessa 21.05.2016 päätettiin hallituksen varsinaisten jäsenten määrä pitää ennallaan, puheenjohtaja ja seitsemän varsinaista jäsentä sekä varsinaisille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.

Puheenjohtajaksi yksimielisesti valittiin uudelleen Martti Tolvanen.

Sääntöjen 4 §:n pykälän mukaan erovuorossa ollut varsinainen jäsen Erkki Mononen ja samoin
hänen varamiehensä Martti Kettunen valittiin uudelleen.

Ohvana-Pärnän kyläyhdistyksen edustaja Varpu Törrönen ilmoitti eroavansa Pro Onkamojärvet ry:n jäsenyydestä. Hänen varamiehensä on Kauko Tahvanainen. Yksimielisesti valittiin Kauko Tahvanainen varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varamiehekseen Ohvana-Pärnän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Lempinen.

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

Sääntöjen 4 §:n mukaan hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Hallituksen varapuheenjohtajana toimi edelleen Antti Lampio.

Hallituksen kokouksia tilikauden aikana pidettiin viisi, joista kolme oli sähköpostikokouksia. Toiminnantarkastajana jatkoi Vesa Kotilainen ja hänen varanaan Liisa Kotilainen. Sihteerinä, varainhoitajana, hankekoordinaattorina ja kirjanpidon ja hallinnon hoitajana jatkoi Tuovi Vaaranta.

Onkamojärvien kunnostus

Hoitokalastus

Yhdistys haki vuoden 2015 marraskuussa Ympäristöministeriöltä rahoitusta vuoden 2016 hoitokalastukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätöksellään 28.04.2016, POKELY/1243/2015, myönsi avustusta 13 000 euroa, eli 50 prosenttia 26 000 euron kustannuksiin.

Hoitokalastus kilpailutettiin. Tarjouskilpailu järjestettiin 29.04. - 20.05 2016 välisenä aikana.

Tarjousta pyydetiin seuraavilta kalastajilta:

• Hirvonen Ensio, Tutjunniementie 29, 83150 Roukalahti
• Laakkonen Kari, Jukolantie 19, 82200 Hammaslahti
• Laakkonen Martti, Nivanjoentie 3, 82200 Hammaslahti
• Laakkonen Veijo, Rasikummuntie 438, 82220 Niittylahti
• Pusa Jukka, Ahmankatu 32, 80130 Joensuu
• Räsänen Leo, Tuohitorventie 15, 80230 Joensuu
• Simonen Ari, Kannussalontie 37, 82350 Tikkala
• Soininen Juhani, Tervaniementie 24, 82200 Hammaslahti
• Tahvanainen Ossi, Hiekkalahdentie 168, 82210 Suhmura
• Tolvanen Tarmo, Kielotie 64, 58900 Rantasalmi
• Tero Mustonen, Havukkavaarantie 29, 81235 Lehtoi.

Ensio Hirvonen ja Tarmo Tolvanen jättivät hyväksyttävän tarjouksen määräaikaan mennessä. Pistevertailun pohjalta kokonaisedullisimman tarjouksen jätti Vendace ky, Tarmo Tolvanen. Pro Onkamojärvet ry:n hallitus vahvisti sähköpostikokouksessaan 27.05.2016 Vendace ky:n valinnan.

Tarmo Tolvasen nuottausryhmä hoitokalasti loka – marraskuun aikana vähempiarvoista kalaa yhteensä 28 700 kg. Kokonaissaaliista oli särkiä 62,4 %, salakoita 24 %, ahvenia ja kiiskejä 10,7 %, lahnoja 2,9 %.

Petrolan turkistarha-alue

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö kilpailutti maaperätutkimuksen Petrolan turkistarha-aleella. Kilpailutuksen voittanut Ramboll Oy teki maaperätutkimukset. Turkimuksen mukaan alue sisältää runsaasti ravinteita. Kokonaisfosforin ja liukoisen typen arvot ovat korkeat. Näytteet eivät sisältäneet metalleja eikä muitakaan haitallisia aineita. Maa-aineskerros soveltuu käytettäväksi viljelyspeltojen ravinnelähteenä tai kasvualustana. Pohjois-Karjalan ELY-keskus rahoitti 50 prosenttisesti maaperätutkimusta.Toisen puolen maksoi Veikko Kekäleen perikunta. Kekäleen suku omisti turkistarha-alueen silloin, kun siellä harjoitettiin turkistarhaustoimintaa.

Tutkimustulosten pohjalta ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikön ammattilaisten mukaan maa-aines pitää osassa turkistarha-aluetta vaihtaa, jotta ravinnepäästöt Onkamojärviin saataisiin kuriin. Rahoitusta haettiin maa-ainesten vaihtamiseen Ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Avustushakemus jätettiin 9.11.2016, jonka kokonaiskustannusarvio oli 100 000 euroa ja avustus 50 prosenttia eli 50 000 euroa.

Rauanlahden kosteikkoalue

Pro Onkamojärvet ry haki Rauanlahdella Metsäyhtymä Kalliolan, omistajat Kari, Anu ja Maija Leena Karessuo, maille ja Onkamo-Sintsin osakaskunnan luhtaan sijoitettavan maatalouden monivaikutteisen kosteikon tekemiseen rahoitusta ELY-keskukselta 25.6.2015. ELY-keskus teki myönteisen päätöksen 9.5.2016, Dnro 540/5210-2015.

Kosteikkorakenteiden toteuttajasta järjestettiin tarjouskilpailu elokuussa. Tajoukset lähetettiin: Otso Metsäpalvelulle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Suomen Riistakeskukselle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Maveplan Oy:lle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., ja Vesieko Oy:lle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Tarjouksen jätti vain Otso Metsäpalvelut. Otso Metsäpalvelujen Janne Raassinan kanssa tehtiin urakkasopimus, jonka allekirjoittivat Janne Raassina/Otso Metsäpalvelut ja Tuovi Vaaranta/Pro Onkamojärvet ry. Otso Metsäpalvelut yksityistettiin vuoden loppupuolella ja siitä tuli Otso Metsäpalvelut Oy. Otson organisaatiomyllerryksessä Janne Raassina perusti oman yrityksen, Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina.

Otso Metsäpalvelut oy, Seppo Kettunen, Pro Onkamojärvet ry, Tuovi Vaaranta ja Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina sopivat 19.12.2016, että Rauanlahden kosteikkorakenteiden tekemisen urakkasopimus siirtyy täysimääräisenä ja sellaisenaan Otso Metsäpalvelut oy:ltä Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinalle. Siirto vahvistettiin 3.1.2017 allekirjoituksin. Siirto oli kaikkien osapuolten parhaaksi, koska Otso Metsäpavelut Oy keskittyy metsäpalveluihin, eikä yritykseen jäänyt valuma-aluekunnostuksiin liittyvää osaamista.

Valuma-alueen kartoitus siellä mihin ei ole tehty tai suunniteltu vesiensuojelurakenteita

Suunnittelu kilpailutettiin. Tarjouspyynnöt lähetettiin Otso Metsäpalveluille, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Suomen Riistakeskukselle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Maveplan Oy:lle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Vesieko Oy:lle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeelle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Vain Otso Metsäpalvelut jätti tarjouksen.

Pro Onkamojärvet ry teetätti Otso Metsäpalvelut Oy:n Janne Raassinalla kartoituksen. Janne Raassinan raportin mukaan Onkamojärvien valuma-alueella on 39 kohdetta, joihin kiintoaineen ja ravinteiden pääsyn estämiseksi pitäisi tehdä vesiensuojelurakenteita. Pohjois-Karjalan ELY-keskus rahoitti kartoitusta 50 prosenttisesti. Kokonaiskustannukset olivat
6000 euroa.

Alueiden välinen Onkamojärvien kunnostushanke

Maa- ja metsätalousministeriön päätös Hyrrä-ohjelmiston käyttöön otosta hanketoiminnan rahoituksessa viivästytti Onkamojärvien kunnostuksia. Onkamojärvien kunnostushanke oli suunniteltu jo vuoden 2014 lopulla. Hanketukihakemus rahoitukseen voitiin jättää vasta 16.5.2015. ELY-keskusken päätös tuen myöntämisestä saatiin vasta 25.02.2016. Rahoitusennakkoa voitiin hakea 09.03.2016. 12 000 euron ennakko oli tilillä 09.08.2016.

Hyrrä-ohjelmisto ei ollut vuoden 2016 loppuun mennessä valmis. Onkamojärvien kunnostuksiin ei voi vielä hakea varsinaista maksatusta, ennen kuin Hyrrä-ohjelmisto pystyy käsittelemään ennakkomaksun takaisin perintää. Ennusteen mukaan valmius siihen olisi vasta maaliskuussa 2017.

Yhdistys jätti Aluehallintovirastolle lupahakemuksen 24.11.2015 ruovikoiden niittoon, kelluslehtisten poistoon juurineen ja imuruoppaukseen Onkamoille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikön velvoittamana.

Aluehallintovirasto järjesti yhteisneuvottelun AVI:n, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pro Onkamojärvet ry:n kesken 25.2.2016 ELY-keskuksen tiloissa. Tilaisuuteen osallistuivat AVI:n Kuopion toimistosta ympäristöneuvos Antti Ylitalo, AVI:n Mikkelin toimistosta ympäristölakimies Veli-Matti Uski, Pohjois-Karjalan ELY:n ympäristövastuuyksiköstä Aarne Wahlgren, Mikko Hinkkanen ja Arvo Ohtonen sekä Pro Onkamojärvet ry:stä Tuovi Vaaranta. Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella minkälaisia täydennyksiä lupahakemus vielä vaatii, lupaprosessin vaiheet, aikataulu ja ehdotuksen kunnostusten vaiheistamisesta. Vaiheistaminen tarkoitti sitä, että ensin lupa haettaisiin vain Hason lounaisnurkan kelluslehtisten juurineen poistolle ja imuruoppaukselle. Saatujen kokemusten myötä voisi hakea sitten lupaa seuraavalle alueelle ja jne. Vaiheistamisen kautta haettavat luvat tulisivat kalliksi. Prosessi olisi työläs ja aikaaviepä. Olisi mahdollista, että joku valittaa ja valituskierros voisi olla pitkä ja kivinen. Hallitus päätti yksimielisesti, että lupa-anomus vedetään pois.

ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö lievensi kantaansa ja luopui Aluehallintoviraston luvan vaatimisesta kaikille kunnostustoimille Onkamoilla. Yhdistys teki ilmoituksen ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikölle ja Jouhkolan osakaskunnalle, että se poistaa kelluslehtisiä vesikasveja juurineen Hason alueella yhteisen venevalkaman edustalta ja samalta lahdelta imuruoppaisi pohjalietettä alle 500 m3 sekä niittäisi ruovikoita Lahnalahdella ja Ketvenenlahdella kasvukaudella ja sen ulkopuolella. ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö antoi lausuntonsa, että toimet voi tehdä ilman Aluehallintoviraston lupaa.

Onkamojärvien kunnostushankkeen ennakkorahoituksen turvin tehtiin tilikauden aikana seuraavat toimet:

Rantakiinteistöjen omistajiin kohdistuva asenteiden muokkaus alimman veden korkeuden säätelyyn pohjapadolla

Kaikille rantakiinteistöjen omistajille lähetettiin kirje, jossa tiedotettiin Onkamojärvien kunnostuksista lähivuosina mukaanlukien keinojen kartoitus alimman vedenkorkeuden säätelyyn ja eroosion pysäyttämineen Lotokan- ja Nivanjoen suostossa. Kartoitukseen liittyvänä toimena 2.6.2016 allekirjoitettiin sopimus metsätalousinsinööriopiskelijan kanssa opinnäytetyöstä. Opinnäytetyö sisältää Lotokanjoen valuma-alueen ekologis-limnologisen kartoituksen ja vaikutuksen arvioinnin Pieni-Onkamoon. Työ tehdään loppuun vuoden kevään 2017 aikana. Pro Onkamojärvet ry maksaa opinnäytetyöstä 600 euroa.

Ruovikoiden niitot kasvukaudella ja kasvukauden ulkopuolella

Niittoja tehtiin vain kasvukauden ulkopuolella.

• Lahnalahdella niitettiin keväällä jään päältä ruovikoita noin 1 ha alueelta. Kun jäät lähtivät, nähtiin tarpeelliseksi veden pinnalla näkyvät tyngät ja rantaan ajautuneet ruovikot poistaa samalta alueelta keräävällä niittokoneella.
• Ketvenenlahden itärannan puolella niitettiin syyskuussa kuivia ruovikoita noin 4,5 ha alueelta.

Kelluslehtisten vesikasvien poisto juurineen ja raivausnuottaus

• Kelluslehtisiä vesikasveja juurineen poistettiin Hasossa Jouhkolan osakaskunnan yhteisen venevalkaman edustalta noin 1ha alueelta.
• Raivausnuottaa on kehitetty Ilomantsissa. Ilomantsissa oli nuotan koekäyttötilaisuus, johon osallistui Hammaslahden osakaskunnan sihteeri Vilho Kananen. Nuotta ei poistanut vesikasveja. Kehitystyö jatkuu Ilomantsissa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoituksen turvin.

Imuruoppaukset

Imuruoppausta oli tarkoitus tehdä Hasossa Jouhkolan osakaskunnan yhteisen venevalkaman edustalta, eli samalla lahdella kuin kelluslehtisten vesikasvien poistokin. Tornator oy antoi lietteen purkuluvan supan tyyppiselle maa-alueelle.

Imuruoppaus ei onnistunut. Järven pohjassa oli liian paljon lahoavia risuja ja puita, jotka tukkivat ruoppauslaitteen imupään.

Omaehtoinen veden laadun tarkkailu

Tarkkailua oli 18 tarkkailupisteellä: Pieni-Onkamolla 8 ja Suuri-Onkamolla 10. Tarkkailijoiden tekemien raporttien yhteenvedon pohjalta voi todeta seuraavaa:

Veden pinnan korkeus laski keväästä enimmillään 20 cm. Myrskyt aiheittivat veden samentumista niin, että tarkkailupaikoissa näkösyvyys laski enimmillään metrillä. Levää esiintyi heinäkuussa Pieni-Onkamolla ja Suuri-Onkamon pohjois- ja itäpuolella. Syyslevää esiintyi yleisesti lähes kaikissa tarkkailupaikoissa 15.8. alkaen aina lokakuun alkuun saakka. Pieni-Onkamolla matalat lahdet Levälahti, Lahnalahti, Ketvenenlahti ja Lotokanjoen/Nivanjoen suisto ovat kasvamassa umpeen. Kaikissa matalissa lahdissa alueet, joihin ei vielä ruovikot yllä, on paljon kellusletisiä vesikasveja.

Vesiensuojeluverkoston valtakunnallinen seminaari

Hankekoordinaattori Tuovi Vaaranta osallistui valtakunnalliseen Vesienkunnostusverkoston vuosittain järjestettävään seminaariin Savonlinnassa 7-9.16. Pro Onkamojärvet ry maksoi hankekoordinaattorille hotellimajoituksen.

Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmän jäsenyys

Pohjois-Karjalan ELY-keskus kutsui Pro Onkamojärvet ry:n edustajan vesienhoidon yhteistyöryhmään. Pro Onkamojärvet ry:n hallitus valitsi ryhmään hankekoordinaattori Tuovi Vaarannan. Yhteistyöryhmä perustuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin ja asetukseen. Yhteistyöryhmän tehtävät ovat: Osallistua vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman valmisteluun, tehdä ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi, seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä ja yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä. Keskeistä on saavuttaa yhteisymmärrys vesienhoidon ongelmista ja niihin tarvittavista ratkaisuista.