Pro Onkamojärvet ry on perustettu 13.07.2013. Vuosi 2017 oli yhdistyksen neljäs täysi tilikausi.

Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 215 jäsentä, kaksi kuntaa, neljä kyläyhdistystä, kaksi kalavesien osakaskuntaa, neljä yhteisöä ja 203 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen toiminnasta vastasi hallitus.

Sääntöjen mukaan hallitukset jäsenet valitaan kolmeksi toimikaudeksi, kuitenkin niin että noin kolmannes jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Puheenjohtaja valitaan vuosittain yhdeksi toimikaudeksi. Toimikauden pituus on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee varapuheen-johtajan keskuudestaan, joten varapuheenjohtajan toimikausi on vuosikokousten valitsemien hallitusten ensimmäisten kokousten välinen aika.

Hallituksen kokoonpano oli 21.05.2017 pidettyyn vuosikokoukseen saakka:

Martti Tolvanen, puheenjohtaja

Vuosikokouksessa 20.05.2017 päätettiin hallituksen varsinaisten jäsenten määrä pitää ennallaan, puheenjohtaja ja seitsemän varsinaista jäsentä sekä varsinaisille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.

Yksimielisesti valittiin Martti Tolvanen jatkamaan hallituksen puheenjohtajana.

Sääntöjen 4 §:n pykälän mukaan erovuorossa olleet varsinainen jäsen Antti Lampio, vara Mikko Kuronen, varsinainen jäsen Jari Hiltunen, vara Ilpo Tuunainen ja varsinainen jäsen Juhani Soininen, vara Jaakko Tahvanainen valittiin uudelleen seuraavalle kolmelle hallituskaudelle.

Hallituksen entinen kokoonpano jatkaa.

Sääntöjen 4 §:n mukaan hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

• Hallituksen varapuheenjohtajana toimii edelleen Antti Lampio.
• Hallituksen kokouksia tilikauden aikana pidettiin neljä, joista kaksi oli sähköpostikokouksia.
• Toiminnantarkastajana jatkoi Vesa Kotilainen ja hänen varanaan Liisa Kotilainen.
• Sihteerinä, varainhoitajana, hankekoordinaattorina ja kirjanpidon ja hallinnon hoitajana jatkoi Tuovi Vaaranta.

Onkamojärvien kunnostus

Alueiden välinen Onkamojärvien kunnostushanke

Rantakiinteistöjen omistajiin kohdistuva asenteiden muokkaus alimman veden korkeuden säätelyyn pohjapadolla.

Keinojen kartoitus alimman vedenkorkeuden säätelyyn ja eroosion pysäyttämineen Lotokan- ja Nivanjoen suistossa aloitettiin 2.6.2016 allekirjoittamalla sopimus metsätalousinsinööriopiskelijan kanssa opinnäytetyöstä. Opinnäytetyö sisälsi Lotokanjoen valuma-alueen ekologis-limnologisen kartoituksen ja vaikutuksen arvioinnin Pieni-Onkamoon. Opinnäytetyö valmistui maaliskuussa 2017. (Linkki opinnäytetyöhön >> )

Lotokanjoen vedessä on paljon ravinteita. Joen valuma-alueilla olisi paljon kunnostettavaa. Lisäveden ohjaaminen Lotokanjoesta Pieni-Onkamoon ei ennen valuma-aleukunnostuksia ole järkevää. Tulva-ajan siirtymät suoraan Pieni-Onkamoon pitäisi saada hallintaan.

Ruovikoiden niitot

Ketvenenlahden itärannan puolelta niitettiin ruovikoita heinäkuun loppupuolella noin 3 ha alueelta. Ruovikkomassan rannasta kävi noutamassa Kiteen Mato ja Multa.

Omaehtoinen veden laadun tarkkailu

Omaehtoinen veden tarkkailu ei onnistunut yhtä hyvin kuin edellisenä vuonna. Osa tarkkailijoista jätti tarkkailun tekemättä. Tarkkailijoiden tekemien raporttien tiedot olivat keskenään ristiriitaisia. Osa raportoi veden pinnan muutoksia enimmillään puoli metriä, osa ei havainnoinut veden pinnan muutoksia juuri lainkaan. Osassa raportteja ei leväesiintymiä ollut lainkaan, joku ilmoitti levää esiintyneen kesäkuussa, joku elokuussa ja joku syyskuussa. Matalissa lahdissa ilmoitettiin myrskytuulen aiheittamasta veden sekaisuudesta.

Hankekoordinaattori kävi tarkastamassa veden pinnan korkeuksia salmen siltojen mittauspisteellä. Mittauspisteen tiedot verrattuna viranomaisten kolmen vuosikymmenen ajalta mitattuihin veden pinnan korkeuksiin Onkamojärvien veden pinta laski toiseksi alhaisemmaksi. Veden pinta pysyi alhaisena pitkälle syksyyn.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristöhoitoyksikön Arvo Ohtonen, ympäristövastuu- yksikön Kari Lahtinen, Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina ja hankekoordinaattori Tuovi Vaaranta kävivät veneellä marraskuussa katsastamassa Nivanajoen suiston ja koko Nivanjoen alueet löytääksemme mahdollisia syitä alhaiseen veden pintaan. Mitään erikoista ei havaittu. Alueella ei ole tehty ruoppauksia. Pieni-Onkamon ja Nivanjoen yhtymäkohdassa oli vaikeaa löytää kohta, josta veneellä pääsi Nivanjoelle.

Valuma-aluekunnostukset

Vuoden 2016 lopulla Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan tekemän valuma- aluekartoituksen pohjalta hankekoordinaattori neuvotteli 3.1.2017 Janne Raassinan kanssa niistä kunnostuskohteista, jotka olisivat vaikuttavimpia ja jotka soveltuisivat meneillään olevan alueiden (Joensuu ja Keski-Karjala) välisen Onkamojärvien kunnostushankkeen toteutettaviksi. Keski-Karjalan Jetina ry:lle ja Joensuun Seudun Leader ry:lle jätettiin tammikuussa muutoshakemus Onkamojärvien kunnostushankkeen sisältöön. Tarkoitus olisi vähentää ruovikoiden niittoa ja jättää vuodesta 2017 lähtien kelluslehtisten poisto juurineen ja imuruoppaukset toteuttamatta. Säästyneellä rahalla tehtäisiin valuma-aluekunnostuksia. Muutoshakemus sisälsi myös hankeajan pidentämisen vuoden 2019 loppuun.

Keski-Karjalan Jetina ry:n hallitus hyväksyi muutoksen kokouksessaan 19.01.2017 ja Joensuun Seudun Leader ry 7.2.17. ELY-keskus ei ole vieä voinut muutospäätöksiä päivittää HYRRÄ-ohjelmistoon, koska ohjelmisto ei ole vielä valmis.

Hankekoordinaattori hankki luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, että valuma- aluekunnostuksia ei tarvitse kilpailuttaa, vaan yhdistys voi tehdä suoraan urakkasopimuksen Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan kanssa.

Perustelut ELY-keskukselle: Janne Raassina suunnitteli valuma-aluekunnostukset. Raassina on teetättänyt Onkamojärvillä kunnostuksia vuodesta 2009 lähtien. Hän tuntee ennestään suuren osan maanomistajia ja on ansioitunein toimija valuma-aluekunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa Pohjois-Karjalassa. Pro Onkamojärvet ry ja moni muu taho on aikaisemmin kilpailuttanut Janne Raassinaa valuma-alueiden kunnostusten suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan . Hän on voittanut kilpailutukset. On perustellusti syytä uskoa, että hän toimii ammattitaitoisesti ja hänellä on kilpailukykyiset hinnat.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Tuomo Hämäläinen vahvisti Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan valuma-aluekunnostusten kustannukset kohtuulliseksi sähköpostilla 24.04.17.

Hankekoordinaaattori neuvotteli kunnostuskohteiden maanomistajien kanssa ja sai maanomistajilta alustavia suostumuksia vesiensuojelurakenteiden tekemisestä mailleen.

Urakkasopimus valuma-aluekunnostuksista allekirjoitettiin Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan kanssa 1.8.2017. Urakkasopimus sisältää maanomistajien kanssa sopimisen vesiensuojelurakenteiden koosta ja muodosta, tarkkojen rakennekarttojen tekemisen pinta-aloineen, maanomistajien kanssa suostumusten allekirjoittamisen sekä vesiensuojelu-rakenteiden tekeminen vesilain säännösten mukaisesti. Kunnostusten toteutusaika on 2017-2019.

Valuma-aluekunnostukset oli tarkoitus aloittaa Ertonlahden ja Säkäniemen valuma-alueilla vuoden lopulla. Koska maa ei routaantunut, ei valuma-alueilla pystynyt aloittamaan vesien- suojelurakenteiden tekemistä.

Tiedottaminen

Rantakiinteistön omistajille lähti Onkamojärvien kunnostushankkeen sisältömuutoksesta tiedote joko sähköpostilla tai kirjeella maaliskuussa.

Hoitokalastus

Yhdistys haki ELY-keskukselta syyskuussa 50 prosentin tukea 4000 euron kustannusarvion mukaiseen hoitokalastukseen. ELY-keskus teki myönteisen tukipäätöksen 2000 euron tuesta 2.10.2017/POKELY/671/2017. Hoitokalastus oli tarkoitus hoitaa siten, että Huhmaren Turkis Oy ottaa vastuun nuottauksesta ja teetättää hoitokalastuksen palkkatyönä. Huhmaren Turkis Oy maksaa omakustannusosuudesta 1000 euroa. Tukipäätöksen jälkeen särkikalojen parveutumisen alkamista Salmen siltojen syvänteissä seurasi ammattikalastaja. Parveutuminen todennettiin marraskuussa. Viikon lopulla todettiin parveutuminen ja nuottaus oli tarkoitus aloittaa seuraavana maanantaina. Viikonlopun aikana tuli kova myrsky. Kun maanantaina nuottaus aloitettiin, todettiin kalaparvien hajonneen. Uutta parveutumista ei enää syntynyt. Nuottaus jäi toteutumatta.

Haettiin ELY-keskuksen kautta Ympäristöministeriöltä 4000 euron kustannusarvion mukaiseen hoitokalastukseen 2000 euron tukea vuodelle 2018.

Petrolan turkistarha-alue

Tampereen ELY-keskuksen Jari Tiainen tilasi Ramboll Oy:ltä ravinteisten maiden, 9500 m³, vaihtosuunnitelman ja alustavan kustannusarvion. Välipalaveri auunnitelmasta pidettiin ELY-keskuksen tiloissa marraskuussa. Suunnitelmaan haluttiin muutoksia ja kustannusarvio kaipasi tarkennuksia. Välitietojen pohjalta näytti siltä, että maiden poisto tulee niin kalliiksi, että Pro Onkamojärvet ry:llä ei ole mahdollisuuksia hankkia 50 prosentin omakustannusosuutta. Sovittiin, että osapuolet ideoivat ja etsivät vaihtoehtoisia tapoja saada ravinnevalumat turkistarha-alueelta hallintaan. Keskusteltiin myös siitä, että ongelman ratkaisu ja toteutus siirretään ehkä kokonaan viranomaisten tehtäväksi. Joulukuun loppupuolella Ramboll Oy sai valmiiksi maiden vaihtosuunnitelman ja kustannusarvion. Kustannusarvio 9500 m³:n maiden vaihtamisesta on voi olla 273 000 – 298 000 euron välillä arvonlisäveroineen. Ramboll Oy:n konsulttityöstä, jonka kustannukset ilman arvonlisäveroa olivat 1961,65, maksaa Pirkanmaan ELY-keskus 60 prosenttia ja Pro Onkamojärvet ry 40 prosenttia arvonlisäveroineen.

Rauanlahden kosteikkoalue

Rauanlahden kosteikkoalue valmistui. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin kosteikkoalueella 29.8.2017. Lopputarkastuspöytäkirjan mukaan kosteikkoalue on valmis. Mittausten mukaan alueen koko on 3,03 hehtaaria (tukihakemuksessa 2,76 ). Kosteikkoalue tehty vesiensuojelumielessä oikein, eikä viranomaisilla ole huomautettavaa. Kosteikkoalueen tekemisen tuki kattoi kulut 100 prosenttisesti.
Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyörymä kokousti Niemisen Urheilutalolla elokuussa. Kokouksen jälkeen ryhmä tutustui Rauanlahden kosteikkoalueeseen.

Hason valuma-alue

Hason valuma-alueella suunniteltiin Tornator Oy:n ja UPM Oyj:n maille vesiensuojelurakenteet.
Tornator Oy ja UPM Oyj hyväksyivät suunnitelman mukaisten vesiensuojelurakenteiden tekemisen mailleen. UPM Oyj ja Vapo Oy lupasivat rahoittaa omakustannusosuuden suurelta osin, jos yhdistys saa 50 prosentin tuen ELY-keskuksen kautta Ympäristöministeriöltä vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen.
Haettiin tukea Ympäristöministeriöltä Hason alueen vesiensuojelurakenteiden tekemiseen. Rakenteiden kustannusarvio hakemuksessa on 22 000 euroa, josta tuki 11 000 euroa.

Hallitus